Tehtävä 3

Tehtävä 3C: Lähdekoodi ja muita salaisuuksia  

Oppilaat Sami, Iiris ja Aslak ohjelmoivat ryhmätyönä tietokonepelin. Pelistä kehittyi hyvä ja se menestyi harrastelijoille suunnatussa pelinkehityskilpailussa. Sami haluaa julkaista pelin lähdekoodin niin, että kuka tahansa voi muokata sitä esimerkiksi Linuxilla ja Macilla toimivaksi. Iiris ja Aslak miettivät onko lähdekoodin tekijänoikeus siirtynyt koululle ja keneltä pitäisi kysyä lupa lähdekoodin julkaisuun. He kysyivät kansliasta, jossa arveltiin, että pelin lähdekoodia ei voi julkaista, koska lähdekoodi tulee pitää salassa. Siirtyykö tekijänoikeus automaattisesti koululle, jos oppilas tekee tekijänoikeudella suojatun teoksen koulutyössä? Miten tilanne muuttuisi, jos ohjelman tekemiseen olisi osallistunut myös opettaja omalla luovalla panoksellaan? Voiko alaikäisellä ylipäätään olla tekijänoikeutta? Oppilaat ovat kuulleet, että GPL-lisenssi voi olla hyvä tapa lisensoida lähdekoodi, mutta haluaisivat lisätietoa GPL-lisenssistä. Mitkä ovat GPL-lisenssin perusajatuksen pääpiirteet? 

Vastaus:

Oppilaitoksissa syntyy tekijänoikeudellisesti suojattuja teoksia. Tietokonepelit tai muut opetussuunnitelmaan kuuluvat, esim. kirjallinen lopputyö tai muu kirjallinen työ, tietokoneohjelma, videoelokuva, uuden mallin mukaan tehty kudontatyö tai tuoli, tulevaan ammattiin kiinteästi liittyvien teoksien tekijänoikeudet eivät siirry koululle, vaan teoksen tekijän, tässä tapauksessa opiskelijan. Se, että teos on harjoitus- tai opinnäytetyö tai tehty oppitunnilla tai omalla ajalla, ei ole tekijänoikeudellisessa mielessä merkitystä. Jos teos ylittää ns. teoskynnyksen, eli se on itsenäinen ja omaperäinen tekijänsä henkisen luomistyön tulos, se saa automaattisesti tekijän oikeuden suojan. Myöskään pelkkä opinnäytteenä tehdyn teoksen kappaleen luovuttaminen oppilaitokselle ei siirrä opiskelijalle kuuluvaa tekijänoikeutta oppilaitokselle.

Oppilaitoksella tosin voi olla opiskelijoiden teokseen tavanomainen käyttöoikeus kyseisen opetustoiminnan puitteissa. Tekijänoikeudellisesti suojattujen tuotteiden käytöstä voidaan myös aina sopia. Jollei sopimusta ole, noudatetaan tekijänoikeuslain säännöksiä, jotka ovat toissijaisia sopimuksiin nähden. Tekijänoikeuden siirtymistä koskevien tulkintaongelmien välttämiseksi, olisi suositeltavaa sopia opiskelijoiden kanssa erikseen kunkin oppilaitoksessa valmistetun teoksen taloudellisesta hyödyntämisestä.

Jos opettaja on auttanut teoksen syntymiseen lähinnä opettaen ja neuvoen, ei vaikuta tekijänoikeuden jäämiseen yksin opiskelijalle. Jos opettajan osuus teoksen syntyyn on ollut luova ja omaperäinen ja osuus näkyy teoksessa, on myös opettajalla tekijänoikeus. Teos on näin ollen yhteisteos, jonka tekijänoikeudet kuuluvat tekijöille yhteisesti.

GPL-lisenssi

GPL-lisenssi on vapaiden ohjelmistojen julkaisemiseen tarkoitettu lisenssi, joka antaa kaikille oikeuden käyttää, kopioida, muuntaa ja jakaa eteenpäin ohjelmia ja niiden lähdekoodia. Lisenssi takaa, että nämä vapaudet säilyvät myös GPL-koodiin pohjautuvissa muunnelluissa teoksissa. Mikäli GPL-ohjelmaa tai sen muunnelmaa levitetään edelleen, lähdekoodi on julkaistava samalla lisenssillä eikä ohjelman käytölle tai levitykselle saa asettaa lisärajoituksia. GPL on siis suunniteltu lisenssiksi, ei sopimukseksi - näiden ero on se, että sopimuksia sitoo sopimusoikeus ja lisenssejä säätelee tekijänoikeus. Jos käyttäjä ei hyväksy GPL:n ehtoja, hänellä ei ole tekijänoikeuslain mukaan lupaa jakaa GPL-lisensoitua ohjelmaa tai siitä johdettuja töitä. Yksityisesti ohjelmaa saa kuitenkin käyttää ja muunnella miten tahansa.

Tekijän näkökulmasta GPL:n käyttö koodia julkaistaessa on usein järkevää, sillä muiden julkaisemat parannellut versiot palautuvat alkuperäisenkin tekijän hyödynnettäviksi. Jatkokehittäjälle GPL-koodikanta saattaa vähentää kehityskustannuksia. Koodista voivat hyötyä kehitystyötä tekevä yritys ja asiakas sekä laaja kehittäjä- ja käyttäjäyhteisö.